Viimeinkin Hua Hini jai taakse, ja suunnattiin kohti Krabin kristallinkirkkaita vesia. Hua Hinissa ryysittiin viela paikalliselle vaatturille, joka vaitti kiven kovaa nimekseen Hugo Boss ja ties kertoa etta taka huoneessa istuskelee myos kaveri nimelta Giorgio Armani. Pakkohan miesta oli uskoo ja pistaa puvut tuleen. Hinta oli melkosen korkee 7000 batia eli 145 euroo. Eipa jaksettu tingata tai isommin kierrella. Hugolta loyty nopeesti hyva malli, ja asiointikin oli helppoo suomen kielella. Ei tarvinnu muuta kun sanoo etta liivi, takki ja housut valkosena, ja musta kauluspaita. Ukko kysy viela etta lyhyt vai pitka :D
Illalla 9 aikaan paastiin bussiin, ja aamulla 6 aikoihin saavuttiin perille Krabin bussiasemmalle. Siita kiulun kyytiin ja Ao Nangille ( ei kiinosta jos kirjotin taas vaarin ) hintaa tuli 50 batia. Markus jai nukkuun huoneeseen, itella oli pakko paasta syomaan ja lukeen galtsusta kommentit. Kiitti vitusti kaikille niita oli yks! Tanaan ois tarkotus tiedustella vahan noita snorklaus reissuja, ja huomenna murtokaskyn saattelemana hyokkia snorklaamaan. Sit voiskin oikeestaan suoria pois taalata jonnekkin toiselle rannalle. Phi Phin ( joo vittu tiedetaan ) saarelle pitais paukkia myos melko akkia, koska passeissa on sita leimaa vaan 15 paivaan. Vitut me minnekkaan burmaan mennaan, vaan suunnitelmissa oiskin nyt siirtya Malesian puolelle kikkailemaan muutamaks paivaks etta saadaan taas leimat kuntoon. Sielta sitten johonkin mitaan sanomattomiin Full Moon Partyihin Pangaanille ( enta sitten... ) ja edelleen Taoo (joo joo...) kohti ja vahan lisaa sukeltelua.
Eipa tassa, ritari assa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
jaska olet suosittu jannu :DD missä kortti viipyy?
Perskele poijjaat! Minne on kadonnut se pikkukylien viehatys ja paikallisen seuran avoimet mielet ja pienet pyllyt, nuudelikeitto ja halpa olut/viski.... Vitun saarivaltiolaiset. Hmm.. pitiko meillakin laittaa valkoiset puvut tilaukseen, kun meinaa kateeksi kayda
Lähetä kommentti