torstai 11. lokakuuta 2007

Matkaan hopea!


Vientien, tuo rakas paamajakaupunkinmme, jossa olemme nuolleet haavojamme jo yli viikon ajan jaa nyt taakse. Meikalaisen peraaukko, markuksen kurkku ja muu retkikunta on nyt kunnossa. Hylkaamme taman JSP:na toimineen mahtavan kaupungin, ja suuntaamme kohti Pakseita ja 4000 saarta. Paatimme toimia siirtomaa loordeina, ja otta vip bussin joka on hivenen kalliimpi kuin tavallinen, mutta matka kestaa 5 tuntia vahemman.


Kohti paratiisia! Tai lainatakseni hyvaa ystavaani ja tyotoveriani Buzz Lightyearia: " Kohti aaretonta, ja sen yli "

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Sairaskertomuksia


No niin nyt on sitten selvinny syy perseen vetisyyteen. Eilen oli pakko paukkia laakariin vahan kyselemaan etta mika on vikana kun ripulia jatkunu useita paivia. Nokkelana poikana paikallinen valskari nappas kouraansa ultraaanilaitteen, ja vilkuili hetken sisaelimia, kunnes totes etta maksahan se on hyvosen pojalla paskana. Kouraan kahta eri antibiottia ja vahan jotain antihistamiina. Niita vetelemalla viikon verran pitais paskantuleminen loppua ja muutenkin olo parantua. Viinaa eika kuumaa vetta saa nyt sitten viikkoon vetaa jotta hommat korjaantuu.

Oltiin siis jo melkein matkalla, kunnes aamutuimaan Markus mittas kuumeen ja mittari ties kertoa 37,9. Eli edelleenkin makaamme taalla Vientianissa, ehka huomenna tai ylihuomenna paastaan jo kohti rakasta thaimaata. Talla hetkella meikalainen jattaa juomapuuhat markukselle ainakin 2 seuraavaks viikoks. Taytyy myllyttaa Pattayalla selvinpain, mutta tuleepahan verratonta kuvamateriaalia. Tanaan kaytiin myos tutkailemassa Laosin historiaa paikallisessa museossa, siella huomattiin ettei taalla oo paljoo muuta ehitty teha kun sotia.

Viime paivat on ollu siis melko tylsia. Ollaan kayty keilaamassa, ja muuten aika onkin sitten menny GH:lla, sairastellessa. Oikeastaan viikon kohokohta on ollu se kun Miika lahti eilen kaymaan salilla ja sai paahansa tangon. Siita paikallinen sirra (eli tuk tuk) alle ja sairaalaa kohti. Mahtavaa palvelua saatiin siella kun Miikan otsaa oli tikkaamassa 4 laakaria ja 1 sairaanhoitaja. Taalla siis lotkotellaan ja potkotellaan kunnes retkikunta on taas taysissa ruumiin ja sielun voimissa.

sunnuntai 7. lokakuuta 2007

Rokki kukkona


Pari paivaa railakasta juomista takana. Paikka on siis Vientian, Laosin paakaupunki. Elaman realiteetit on paukkinu pain naamaa tassa viimepaivina. Oon hoksannu sen ettei meitista tuu koskaan rokkitahtee, tan kahen paivan juomisen jalkeen on perse laskenu pelkkaa vetta 24 tuntia ja maha kramppaillee koko ajan. Eihan sita ikina kestais sillon juua koko rundin ajan. Taytyy siis keksia joku toinen ammatti.


Viina on ollu taalla vielakin halvempaa. Samainen viskipullo josta muualla ollaan pulitettu torkeat 10 000 kipia (70 senttia) maksaakin taalla 8 000 kipia. Baarit on myos vahan eritasosia. Nyt ollaan myllytetty hotellin baarilla jonne maksaa 30 000 sisaan, mutta se on ainut mesta joka on auki klo 2, ja paasylippua vastaan saa jopa yhen ilmasen kaljan! Hotellin baarin paras puoli on se, etta jokainen valkonen mies saa olla yhden illan Ville Valona. Ovista kun paukit sisaan niin normaalisti kahesta kolmeen A luokan naarasta iskeen kiinni, joista sitten ite saat valkkailla kenet otat. Tytot ei oo huoria, ne on vaan kattonu liikaa sinkkuelamaa.


Massiivinen kuumotus peraaukkon ymparilla alkaa jo hellittaa, ja jos hyvin kay, huomenna uskaltaa lahtea kokeilemaan bussin penkkeja. Tanaan pyykit pesuun, viimeinen ilta poikien kanssa ja huomenna Pattayalle myllyttaan.


PS. Kaiken laisista kirjotusvirheista on sitten turha vittuilla.