one night in bangkok

Mita valissa on ehtiny tapahtumaan? Meikalainenkin eksy Hua hiniin ja sitten sita kierreltiin kylia ja toreja. Turku korporaatio saapu paikalle jossain valissa ja juomiseks se meni sitten parinkin paivan ajalta.

Eilen saavuttiin Bangkokkiin ja kuin johdatuksesta taksista hypattyamme kotkan pojat oli sattunu just meidan taksin eteen. Paatettiin lahtee vetaan viimeset kannit ja selviskin etta vaalien takia taalla ei tarjoilla viinaa 3 paivaan( eipa). Kaikki viina vaan piilotetaan pahvimukiin ja homma jatkuu normaaliin tapaan. Paukittiin illasta viskien ja muutaman kaljan jalkeen spicy klubille ja jatkettiin rannittamista. Markus havis taas porukasta ja ite seikkailin kotkanpoikien kanssa hammentavalle esikaupunkialueelle jatkoille. Muija raahas mut vakisin sinne ja sitten jengi alko poltteleen moyhoo. Homma jatku jonnekkin kaheksaan asti, ja testasin omaa tahdonvoimaani kieltaytymalla pinpista. Taa paiva onkin menny kaikenlaista ostellessa ja kohta suoritaan kohti lentokenttaa ja jotain puntaria etta tietaa mita heittaa pois.

Rakkaat ystavat ja tuttavat, toverit ja kylanmiehet, aika on tullut sulkea kirja taman reissun osalta. Pyhalehma kiittaa uskollista tukijakuntaansa, ja ilmoittelee kevaammalla uraauurtavan matkadokumentin julkaisusta.

Elvis has left the building...

kingkrabula

10.04am

säpsähdän hereille hikisenä ja pienessä jurrissa vieläkin. taas tuli ryypättyä jonnekki aamu kuuteen asti vaikka varsin hyvin tiesin että seuraava päivä on kokonaan matkustamista. vittu.. 25 minuuttia aikaa hävitä bungalowilta, joten ei muuta ku reppu selkään ja evakkoon. vuoden juoneen pro-spurgun näköisenä talsin avojaloin (kengät katosi, taas) kohti lähintä ravintolaan. tilasin jukurtin, murot maidolla ja leipää kinkulla. sain laskun kaikista kerrotuista, mutta niitä vitun kinkkuleippiä ei näkyny missään. vitutti niin että maksoin kaikki ja rupesin raivokrapulassa nukkumaan ravintolan terassilla.

12.17

taas säpsähdin hereille, ja entistä hikisempänä, koska se helvetin kuuma pallo siellä taivaalla oli siirtyny juuri sopivaan kulmaan paistaakseen minut hengiltä siihen terassille. vene huahiniin lähtee klo 15.15, joten päätin varmuuden vuoksi lähteä kävelemään jo kohti satamaa. matkalla poltin puolikkaan marlboron ja meinasin oksentaa. riemukseni vielä kuulin läheltä joittenki suomalaisten akkojen kommentoivan toisilleen "-kato, oksentaaks toi jätkä tualla?". vittu ois tehny mieli huutaa että "ai missä?", mutta ajattelin säästää ne häpeältä.. lyhyin askelin huopuin kohti internettiä. meinasin paskantaa housuun, kun nettipaikan omistaja-akka kiljui ovella korvaan "savadikhaaaaaaa" (suomeksi moro).. nyökkäsin vastaukseksi takaisin ja varmistin että siellä oli vessa. kaksi tuntia hihittelin joillekkin vitun paskoille youtuben pätkille. lähtiessäni huomasin paikan pitäjän naamalla selvästikkin huojentuneen ilmeen. se varmaan tuuletti sitä huonetta lopun päivää.. ihan sama.

viittä vaille kolme

kanat ja riisit taulussa, mahassa kiertää ja jalkapohjat ruvilla. pakko oli ostaa kengät ja sipsutella sitte suoraan satamaan oottamaan botskia.. meinasin pakahtua ilosta kun huomasin samaan lauttaan menevässä jonossa erään lontoolaisen gentlemannin. tyypin jonka kanssa olin juuri ja juuri vältyin nyrkkitappelulta edellisen illan ryyppäjäisissä. se runkku haasto koko illan kaikkien kanssa riitaa ja lopuksi melkein löi yhtä naista biljardikepillä. oisi voinut ees vähän olla häpeissään, mutta mitäpä paskaa. siellä se taas sönkkäsi jotain. puolelta puolelle keinuvassa laivassa kokemattomampi tenu olisi varmaan kuollu krapulaan. onneksi mulla oli mp3-soitin täynnä heviä ja juoppohullun päiväkirja repussa, nii pystyin sentään sulkemaan sen lontoota sönkkäävän apinan pois siitä hetkestä.

klo 17.45 , paikka chumpon. (en jaksa tarkistaa miten kirjotetaan oikein)

vihdoin satamassa. puol tuntia linja-auton lähtöön ja jonotan lippua huahiniin. olo alkoi pikkuhiljaa tasaantua sen merihöykytyksen jäljiltä ja sitten se riemu vasta repesikin, kun paras ystäväni englannista käppäili kymmenien katseiden saattelemana naisten vessaan. dorka ei edes ovella tajunnu mitään vaikka vastaan tuli hölmistynyt nainen.. asemalla vedin lontoolaisen töppäilyn kunniaksi tonnikalapatongin ja pillimehun. nyt olo oli jo kuin lottovoittajalla.

dösä

bussin "lentoemo" ilmeisesti vaistosi minun ja lontoolaisen virittyneen tilanteen ja ohjasi minut alakerran etummaiseen penkkiin ja apinan yläkertaan jonnekkin takaosaan. rohmusin pringlesejä ja juoppohullun päiväkirjaa. hävetti melkeen ku tirskutti taas nii vitusti. tunnin päästä liikkeelle lähdöstä hauskuus kuitenki loppu ku seinään, kun "lentoemo" tuli suu vaahdoten ilmoittamaan että bussi on juuri mennyt paskaksi ja joudumme odottamaan puoltoista tuntia uutta bussia.. just, jäi transformerski kesken. odottelutauon aikana saarivaltion pidetyin mies onnistui vielä kaikkien ihastukseksi särkemään olutpullon pihalle. noh, uus bussi tuli ja ajo suoraan niiden sirpaleiden päältä. ihme ku seki ei menny ajokelvottomaksi. brittiurpon aiheuttamasta ärtymyksestä huolimatta ryntäsin innoissani jo odottamaan transformersin jatkuvan, mutta sieltähän tärähtiki joku nyyhkypaska. rupesin nukkumaan.

23.57 onnellisesti huahinissa

paskatti vitusti ja taksikuski yritti vielä kusettaakki. tingin hinnasta puolet pois ja hurautin anneli ja reijo qvistin ihanaan täyshoitolaan dusit landiin. ovella ohitin vanhempani kuin permantotanssia ja ryntäsin suoraan räjäyttämään posliinin. suolen tyhjennys operaation jälkeen menin muistaakseni aika pian nukkumaan uupuneena kamalasta päivästä.

seuraavaki päivä alko upeasti, ku aamulla äiti vaan totesi että oon lihonu, vaikka yleensä tuon ikäset mammat aina hokee että oot laihtunu ja että sulla pitäs syödä enemmän.. äiskän taikoma aamupala: makkaramunakas, pari muffinia ja kaakao piristi mieltä kuitenki niin kummasti että tarjoudui opettamaan vanhuksille kuinka sähköpostiin liitetään kuvatiedostoja. päätin kirjoittaa "askel askeleelta-ohjeet" paperille (äitille 7 kohdan tarkkuudella ja isälle 15 kohdan). sillä isän ohjeella päätön sikakin osaisi lähettää sähköpostia kuvien kera.

huomenna on thaimaan kunkun 80 vuotis synttärit ja mikään paikka ei ole kuulemma auki. taitaa tulla tylsä päivä. koneellekki on aivan turha yrittää, ku porukat näpyttää sormet tulessa sähköposteja sukulaisille.. liitetiedostoineen..

kuvassa lontoonmies syö harjaa

Kylla ralli on rouheeta hommaa, sano Makinen Aaltoselle....

Pari paivaa kierreltiin erilaisia rantoja, mutta ei niista mikaan oikeen voittanu tao tong villaa. Tiet oli niin vitun huonossa kunnossa ettei tosta monkkarista oo oikeen mitaan hyotya. Tai vois siita olla jos siina paskassa ois ees yks toimiva jarru. Niin ja tietysti tasanen kaynti ettei koko ajan kun on kytkin, etujarru ja takajarru pohjassa tarviis antaa viela kaasua. Jos jollain haluu matkustaa niin varmaan ihan perus skooteri on paras kun sita voi vaikka kantaa ne pahimmat maet ylos.

Hetken aikaa meidan massiivinen rallailu millon minnekkin sielta tiettomien taipaleiden takaa onnistu ihan hyvin. Toinen kaveli ja toinen ohjasti uskollista oria ylos ja alas rinteita. Eilen jopa yllatyttiin positiivisesti kun meidan uudelle bungalowille johti loppumatkan pieni asfalttitie. Eilen iltana huomattiin ettei meidan resortissa oikeen mitaan tekemista ollut. Snorklailu ei enaa kiinostanut ja raflakin meni jo 9 kiinni. Tehtiin paatos etta huomenna lahetaan kohti saireeta niin ollaan sitten Turku korporaatiota vastassa eika matka kampille oo niin pitka. Myoskin helpottaa Markuksen huomista lahtoo hinia kohti kun ei se laituri oo niin kaukana. Aamulla pakattiin reput monkkariin ja lahdettiin matkalla josta tulikin henkiinjaamistaistelu.

Se vitun jyrkka maki joka oli nyt ylamaensuuntanen oli tappaa meidat. Lahettiin holmoina tyontaa sita kaks paalla vaikka oltii siihen asti ajettu aina yks paalla. Jossain valissa makea oli pakko huitasta ykkonen silmaan ja sillonhan se paska sammu. Ei muuta kun liinat kiinni mutta eihan se morko pysahtynytkaan vaan lahti ilosesti rullaan perse eella alaspain. Ennen kun ehittiin teha mitaan oltiin ojassa ja monkkari meijan paalla kenollaan ja Markus viela meikan paalla. Ylhaalla primaari skemaatio tasta. Markus paas irti ja jeesaili kun meikan tennari oli monkkarin alla jumissa paastiin molemmat ylos. Molemmat oli niin sekasin koko tempusta ettei tajuttu ottaa kuvaa ja se vituttaa nyt. Saatiin jeesiin pari lokaalia ja monkkari vittuun luonnottomasta asennosta. Ollaan pitkin aamua nipstelty toisiamme ja todettu etta vittu elossa ollaan viela. Paatettiin tyontaa se helvetin kone takasin vuokraajalleen jo tanaan etta paastais talta saarelta viela elossa. Aija tarkasti sen ja laskutti 500 patia damageista. Vittu mika flaksi, ehittiin jo pelata ikuista velkavankeutta. Kaikki on ok nyt. Muutama haava siella taalla ympari kroppaa, mut mieli on aika ilonen. Tanaan veetaan kannit koska on hyva syy ryypata. Juhlistetaan elossaolon paivaa ja todennakosesti humalapaissaan sammutaan veteen ja hukutaan.

... Vaam helppoa ei ollut meilla, ei tehdas auton turvaa. Karuilla sora teilla hurjaan joukkome kun kurvaat

konni konnia KILPIKONNIA

Taon saarelle rysahdettiin 26 paiva suunnilleen kolmen maissa. Kotkan pojat siirty Ko Tao Diversin hellaan huomaan katteleen opetusfilmeja ja mina ja Markus suunnittiin ettimaan kamppaa. Loydettiin Saireelta rannasta joku bungalowi ja jaatiin yheks yoks sinne. Sairee oli aika vitun tylsa joten paatettiin seuraavana aamuna lahtee suoraa vittuun sielta. Kaveltiin varmaan pari kilsaa etta paastiin satamaan josta saatais taksivene. Kuski kusi meita parilla litralla iirikseen ja huuteli 300 kyydista Sai Nuan Bayhin. Urpoinahan me lyotiin paalut tiskiin ja hypattiin botskiin. Sau Nuan bayssa kaveltiin kahen bungalowi kylan lapi kun hinnat merenrantatontista hipo 1500. Ei paljoo kiinostanu niin pahasti kusetetuks tuleminen. Viimesin Paikka nimelta Tao Tong Villa lupas meille huomattavasti hienomman paikan rannasta 400 yolta. Paikassa oli myos se hieno piirre ettei rahoja turhaan kanneltu mukana, vaan kaikki mita osteli merkattiin kirjaan ja lahtiessa maksettiin kontassa. Siina sita makailtiin riippumatossa ja snorklailtiin kolmisen paivaa. Ihan hauskaa oli, kaikki muut siina resortissa oli saksalaisia, jotka vaan veteli kaikki paivat moyhoo. Sitten alkokin jo kiinnostaan etta paljon on tullu galtsuun komsui, ja paatettiin lahtee vahan sivistyksen pariin ja kohti Chalok Baan Kaoo.

Rantaan paastiin 50 batilla ja etittiin automaatti koska meikalaisen paalutilanne naytti 400. Tultiin siihen tulokseen netissa kaynnin jalkeen et vittu tahan ei jaaha vaan lahetaan heti jonnekkin muualle. Niinpa mentiin Tanote Bayhin. Taksikuskit huuteli 800 hinnaks joten paatettiin Markuksen kanssa kavella. Yks ukko suostu heittaan meidat lahelle Ao Leukkia 50, joten hypattiin kyytiin ja kaveltiin polttavassa auringossa loput 2 kilsaa. Saatiin 500 ehka hienoin kamppa missa ollaan oltu. Talo esittely loytyy sitten kevaan hittivideolta. Aamulla lahettiin dallaileen muihin rannan resortteihin, naky oli aika tyrmistyttava kun siella viereisissa alko oleen jotain vitun uima-altaita ihan ranssa kiinni. Yritettiin vuokrata mopoja, mutta missaan ei ollu joten oli eessa taas noin 3 kilsan kavely. Paatettiin haistattaa paskat kaikille ja vuokrata monkkarit kolmeks paivaks, ettei tarvii tukee paikallisia riistopienyrittajia. Toivottavasti niiden lastenlapsetkin tunteen isien pahat teot niskassaan, ja parempi vaan jos viela kikkelin paassa. Absoluuttinen vitutus kulminoituu siihen, etta lahetaan tanaan minigolffaamaan.

Kolmannen paivan aamuna markus laheteekin sitten suorimaan Hua Hiniin ja allekirjoittanu jaa viela 5 paivaan asit kuluttelemaan Saireen rantoja. 6 paivaks ei matkustusta uskalla jattaa, koska on kuninkaan synttarit. Markuksen porukat ties kertoo etta naa natiivit rannittaa sillon koko 6 paivan, ( kylla, myos bussikuskit ) seka useita seuraavia paivia. Onkohan tallakin sama funktio kun suomessa juhannuksella etta 9 kuukautta siita on syntyvyys korkeimillaan?

Se luoti tuli ovi aukosta, ohi ajavasta autosta....

Krapulaa

Full moonit takana pain, ja koko paiva yritelty selattaa krapulaa. Kolmepaivaa meni hyvassa humalassa, koitetaan nyt kerata jotain muistoja tanne. Ensimmainen paiva kulu rattosasti kaljaa maistellessa bungalowin terassilla, ja illalla paatettiin lahtee reidestamaan rannalla kun oli melko tykit pre partyt menossa. Aateltiin ottaa melko hillitysti ja olla varuillamme ettei mee ylitte jotta jaksaa sitten ite fullareilla rannittaa kunnolla. Allekirjoittanut suoriutu kotiin jo joskus 4 aikoihin ja taas oli tyytyminen omaan kateen. Markus oli jossain vaiheessa iltaa havinny ja silla runkullahan ne avaimetkin oli. Aamulla noin 9 aikoihin herasin kun joku haamu hakkas rintaa ja kyseli etta lahenko sisalle nukkumaan. Olin siis viettanyt yoni terassilla riippumatossa! No vaantaydyttiin sisaan koisaan ja markus tyons katensa taskuun haeskellen lompakkoaan, seka muistellen mita oli yon pikkutunteina tapahtunut. Muistikuvia oli siita kun oli yrittanyt opettaa jollekkin irkku muijalle suomee. Lompakko kulkeutu kateen taskun pohjalta ja olikin tyhja. Markus oli ryostetty yon kuluessa, mutta onneks lompakkoon oli jatetty suomen sim-kortti ja jonkun thaikkutyton yhteystiedot. Myos sankarimme paita oli kadonnut taistojen tiimellyksessa. Unta palloon ja vasta illalla 11 aikaan krapula hellittin, koska uus humala tyonty paalle.

12 aikaan yolla paatettiin etta pakkohan sita oli reidestamaan lahtee kun kerran humalassakin oltiin. Rannalla tormattiin pariin suomalaiseen jampaa ja vaihettiin siina sanasia ringissa, kunnes Markus, iltatahtemme havis johonkin. Tunnin kuluttua naa suomalaiset rupes kyseleen etta missas se sun kaveris on ja vastasin etta ei mitaan hajua se vaan yleensa katoo aina jonnekkin. Samassa rannalta kuulu kaistapaista ulinaa ja joku paidaton aija viuhahti ohi. Totesin vaan tyynesti jatkille etta tossahan se meni. Toinen jannuista painu nukkumaan ja Markuksen ollessa teilla tietamattomilla myllytettiin tan toisen kaverin kanssa aamu viiteen. Siina sitten sovittiin etta fullari iltana treffataan 9 niitten kampan eessa ja lahetaan siita kohti uusia seikkailuja. Selvisin noin 6 aikoihin kampille ja ovi lukossa, Markuksella avaimet ja mies taas teilla tietamattomilla. Noin yhen aikaan kun herasin paatin rohjeta kysella respasta vara-avainta, mutta niilla ei ollu. Kaikki rahat sisalla ja hirvee jano, luulin kuolevani. Sit onni kaanty ja huomasin terassilla korkkamattoman vesipullon. Pullo auki ja jumalaista nektaria kurkkuun. Yhtakkia sisalta kuuluu markuksen aani. Se nilkki oli luikerrellu sinne jossain valissa eika ollu herattany meitia. No sisalle paastyani sain taas kuulla sankaritarinoita ja sen etta markus oli ryostetty taas. Talla kertaa oli koko lompakko menny ja taas paita, seka kengat niinkun edellisena iltanakin. Pikku tirsat ja kohti kylia syomaan.

Illalla kohti rantoja missa tormattiinkin jannuihin. Paivemmalla tavattiin myos pari muuta suomalaista jotka nahtiin krabilla. Jatkat oli nahny markuksen aikasempana iltana joittenkin tanskalaisten seurassa, Markuksellahan ei tasta ollut hajuakaan. Ilta kulu siina juodessa ja jengia oli melko paljon. Tasta paaillasta itella muistikuvat onkin sitten hyvin hatarat, mutta muista nukkuneeni jossain vaiheessa rannalla ja markusha tietysti havis jonnekkin. Joskus auringonnousun aikoihin tormasin pariin turkulaiseen jatkaan, seka Pattaya mieheen. Joku urpo joka oli jattany muijansa suomeen ja tullu tanne huoriin. Jatkalla oli rinnassa A4 kokonen suomenlippu... Joutu kaatuun suoriltajaloilta turvalleen hiekkaan kun vitutti niin paljon. Seitteman jalkeen paatin lahtee kohti kotoa ja untenmaille. Markus oli yllattaen kampilla ja talla kertaa se oli valttyny ryostetyks tulemiselta. Kaytiin viela kuvaamassa aamutunnelmat rannalta ja ite lahin unelle. Viela pitais lahtee ettiin jostain lauttaliput Taolle, enaa ei tee mieli viinaa. Kamera vittuilee edelleen, tanaan sen sai onneks jo paalle.

"Parempi overit kun vajarit"(Anssi Kela)

Fullarit....

Hat yayhin koristeltiin yotamyoten, mutta talla kertaa oltiin porvareita ja kaytettiin makuuvaunua. Homma loisti onnistumisellaan ja kummatkin nukuttiin valtavan hyvat younet. Juttu meinas jo kayda yli ymmaryksen kun ei saatukaan niita vittumaisia maahantulokortteja, mutta heti passintarkastuksen jalkeen jouduttiin tayttaan ne. Eipa se haitannu, oltiin melko ilosia taas takasin thaimaahan paasysta. Ihmiset oli taas ilosia ja hymyili, hivenen jannitysta ylitykseen tuotti kuitenkin taas meidan rahattomuus, kummallakaan ei ollu yhtaan rahaa, mutta kun on nain komee niin eihan mikaan mitaan maksanukkaan.

Hat Yayhin paastiin ja vaantaydyttiin automaatille, napattiin kympit ulos ja sannattiin syomaan aamupalaa. Viimesesta ruokailusta olikin jo melkosesti aikaa. Sitten paatettiin olla kikkailematta ja menna vaan suoraan johonkin matkatoimistoon jonka kautta paastais Pangaanille. Otettiin matka Cathaylta ja hintaa tuli 550. Bussi lahti vasta kaheksalta, joten lahettiin kyseleen ylakerran GH:sta paljonkohan maksais jos suihkuun paasis. Muija naki meidan epatoivon ja kaytti sita surutta hyvakseen. Vaati 50 patia. Maksoin sen ja aattelin etta mina ja markus paastaan samalla summalla kun se kerran anto jonkun huoneen suihkun kayttoon. Markus tuli perasta ja dollarin kuvat silmissaan muija totes etta 50 per lurkki. Eikai siina muuta voinunt kun maksaa, mutta kostoks kayttelin oikeen firman pyyhetta kun eihan mulla rassukalla ees omaa oo. Lahettiin siita sitten kylaa ja nettia kohti, nettikahvilasta lahtoa tehdessamme joku tytto hamarasti luikerteli ojentamaan lappua markukselle. Pihalla lappu avattiin suuren jannityksen vallassa ja sisalla oli tyton s-posti, mese ja puhelin numero. Alla luki etta oli kiva tutustua. Muijahan ei puhunu markukselle sanaakaan koko aikana, mut kai se oli jotain sielujen korkeampaa kohtaamista.

Illalla meidan piti olla 8 aikoihin matkatoimiston eessa ja siita lahtis kyyti kohti asemmaa. Varttia vaille joku jannu tuli hakeen meijat ja asemmalle paastyamme ilmotettiin etta bussi lahtee 22.00. Ihan niinkun sita oottamista ei ois ollu jo tarpeeks. Bussimatka meni aivan vituisk kun joku saatanan nuorisorikollinen majottu siihen eteen ja pyrki murskaamaan mun polvet penkinsa selkanojalla. Hetken aikaa ajattelin etta annan pikku ragarille karatee, mutta ammatti kasvattajan puoli voitti ja tyydyin nuolemaan haavojani. Joskus 03.00 bussi pysahty satamaan ja hypattiin ulos. Siina vaiheessa selvis etta Pangaanin lautta lahtee vasta 0800. Ei muuta kun rojua nippuun ja aulan penkeilla unta kuulaan. Onneks loydettiin puupenkki joka on huomattavasti lampimampi kun kivipenkki. Lauttamatka kesti pari tuntia ja noin 10 seutuun oltiin pangaanin rannassa. Siita tuk tuk kuski kaappas meidat kyytiinsa odottamaan etta kohta lahetaan kohti hadrinia. Samassa kun se oli lahteny kalasteleen muita tuli toinen joka ilmotti etta hanen kyytinsa lahtee nyt. Hypattiin pois ja kaveltiin toiselle autolle. Kun auto oli lahossa taa ensimmainen kuski huomas tulleensa kusetetuks ja tuli siihen moykkaamaan. Meidan kuski vaan hymyili ja palpatti jotain. Aika havytonta sakkia naa thaikut.

Ensimmainnen bungalowi jota tarjottiin vaikutti kohtuulliselta ja paatettiin ottaa se. Paikka sijaitsee muutaman minuutin kavelyn paassa paamylly mestoilta, ja saatiin myos erilliset sangyt. Siita onkin aikaa millon on tullu nukuttua eri sangyssa markuksen kanssa. Tanaan ei varmaan isompia tapahhu, vaikka markus uhkas viskilekan ostaa aattelin ite kuittailla vahan viimeyon univelkoja. Huomenna aletaan ilmeisesti pitaan harjotusleiria joka kestaa aina fullareitten yli, joka toimii varsinaisena testipaivana. 25 paiva pitaiskin sitten suuntia kohti taoo ja uusia seikkailuja. Henkilokohtasella tasolla olisin melko tyytyvainen jos vaikka sattuis saamaan pillua mutta nahtavaks jaa... Kertoimet taitaa olla onnistumista vastaan 99:1

Sikakoira! Totesi Porta ja veti silinterin syvemmalle paahansa

Isolla kirkolla....

Aamulla tormattiin Kuala Lumpurin central stationille noin klo 8, vaikka lipussa tiukasti vaitettiin etta juna ois perilla 05.45. Eihan taalla voi luottaa enaa mihinkaan, jos junatkin myohastelee! No jarkytys jatti niin hc adrenaliini overit, kun tollanen laheltapiti tilanne voi jattaa joten paukittiin makkiin aamupalalle. Sehan meni myos vituiks! Naa hullut suomen ulkopuoliset makit tarjoilee pelkkaa aamupalaa aina klo 11 asti, joten eihan me mitaan voitu syoda. Ensimmaista kertaa matkalla valtettiin kuitenkin kusetetuks tuleminen. Tavallisen ylihintasen taksin sijasta napattiin metro alle ja suunnattiin kohti chinatownia, jossa Lonely Planet kehu kaikkien GH:tten olevan. Metro kyyti makso 1 rigitin ja retkikuntamme seilasi vahvassa myotatuulessa. Pikku kiertelyn jalkeen loyettiin GH ja hylattiin rojut sinne ja lahettiin metrolla kohti keskustaa. Paadyttiin Petronals towerille ja massiivisen kokoseen ostariin. Kiertely oli ihan mukavaa, ainut mika harmitti oli se et kaupoissa myytiin ilmeisesti aitoja bosseja ja armaaneja, rolexeja ja muuta koska hinnat oli hivenen korkeita. Vaikka tassa kaupungissa on helvetin mukavaa oleskella ja paasee kerrankin suurkaupungin tuntuun on taa melko kallis. Tulee taas varmaan halvemmaks vetaa makkarilta soppaa, koska noissa ravinteleissa tuntuu kaikki maksavan 14 rigittii ateria. Voi tietysti olla ettei taaskaan oo loydetty oikeeta mestaa. Jouduttiin myos tarjouksen uhriks. Kadulla kaveri tuli kauppaamaan samanlaista kelloo, minka Miika osti laosista 40 dollarilla, me kaks huomattavasti komeempaa :D saatiin kyseinen vehe vahan reiluun 20 taalaan.

Iltasella mentiin uuestaan PT:lle ja saatiin hirvee ego buusti! Kiinalainen tytto tuli kysymaan etta can i take a picture whit you? aateltiin etta se mokas ja haluaa etta otetaan kuva siita ja sen kaverista, mutta kaikeks hammastykseks se asettikin sulokkaan vartalonsa meidan kahden valiin ja anto kaverille kameran. Pari kuvaa ja tytto kiitteli ja lahti jatkamaan matkaansa kuviin syventyneena. Hetken aikaa kummasteltiin, mutta sitten tajuttiin ettei tytto varmaan ollut elaissaan nahnyt yhta komeita jatkia ja pokertyneena ihastuksesta halus ottaa kuvan koska eihan kukaan sita muuten uskois. PT:lta lahon jalkeen mentiin reggae baariin parille kaljalle ja taas joku mirkku(shemale) tuli vatkaan persettaan siihen. Allekirjoittanut luuli etta se on huora ja menetti kiinostuksen, kunnes sitten markus aamulla kerto etta se olikin mies. Onneks tuli vaistettya!

Tanaan suunnattiin taas PT:lle pyorimaan ja ettimaan kamerankorjaus kauppaa. Eihan taalla kukaan korjaa kameroita, vaan kaikki ostaa uuden. Ois kestany kaks viikkoo kun se ois lahetetty jonnekkin helvettiin asti korjattavaks, mutta meilla ei oo aikaa kun maanantaihin joten taytyy ilmeisesti parjata ton rutkun kanssa. Taalla kusetetaan mys surutta lankkaria. Aamulla kaytiin markuksen kanssa makkarilla veteleen vahan ateriaa naamaan ja listan hinta kerto etta 9.45. Meikalainen otti sitten isommat ranut ja juoman ja joutu maksaan 10.72, vaikka listassa luki et isompi ateria +1 rigit. Markus tuli perassa ja silta tati pyys samanlaisesta setista 10.98. MITA PASKAA? No joka tapauksessa vois lopettaa tan makkilaskeilyn. Kaytiin varaileen liput junaan ja yritettiin lahtee huomenna, mut tati sano et juna on tayna. Saatiinkin liput vasta maanantain junaan, mutta eipa tuossa mitaan. En kyl oo ikina ennen kuullu et juna ois tayna. Taalla pitais vietella maanantaihin, ja sitten kohti Hat yayta, josta valittomasti kohti Koh pangaania koska full moonit painaa paalle.

Saarenmaata naamaan!

Krabilta matkattiin suoraan Hat Yayhin ja perille saavuttiin joskus 11 aikoihin illalla. Tuk tuk mies koitti avuliaasti kertoa etta juna-asemma on jo kiinni, mut vaitettiin kiven kovasti etta "trust me, i dont know what im doing". No kiinnihan se perkele oli ja jouduttiin jaamaan yoks. Hotelli oli melko hirvee laava, eika meinattu saada ruokaakaan. Onneks loyty kuitenkin aina luotettava 7/11 josta napattii maittavat mikroateriat ja paukittiin takas rapistuneeseen hotelliimme. Aaamulla kun herattiin olin varma et ollaan eksytty Varsovaan, tai jonnekkin muuhun rapistuneeseen entisen suuren ja mahtavan Neuvosto Liiton ghettoon. Paukittiin aamupalalle, ja kaupunki olikin vahan hienompi mita edellinen ilta antoi olettaa. Syonnin jalkeen paukittiin juna-asemmalle ja napattiin liput kohti Malesiaa ja Buterworthia.

Junamatka alko kolmen maissa, ja junaan paukki pari virolaista jampaa kaljojen kanssa. Asiallisia kollykoita! Tarjoili kaljaa josta kieltaydyttiin, mutta rupateltiin siina vuoroin suomeks ja valista englanniks. Jatkat pysty viettamaan vaan kuukauden taalla ja kyseli tipseja siita mihinka kannattaa menna. Tottakai suositeltiin tuubingia ja Vientianin rokkitahti diskoo. Myohemmin iltasella pojat kaivo pullon saarenmaata ja kysy haluunko lammiketta. No eihan sita ennenkaan oo tullu isommin mukiin syljeskeltya joten pakkohan se oli ottaa. Siina siemaillessa juna oli pysahtyny ja sehan oli meidan asemma! Hirveella sapinalla napattiin rojut mukaan ja hypattiin junasta. Pojat jatko kohti Kualalumpuria.

Juna-asemmalta ryysittiin lautalle joka kuletti meidat Georgetowniin. kello oli vahan vaille 11 joten paatettiin ottaa ensimmainen kamppa joka sattu oleen auki. Paremminkin ois voinu valita silla majotus muistutti kovasti edellista yota. Aamulla pakattiin taas kamat ja lahettiin ettimaan uutta yosijaa. Paatettiin luottaa kerrankin Lonely Planettiin ja katottiin sielta GH jota alettiin metsastaan. Loydettiin 75 travellerslodge jossa on hivenen yliystavallinen pitaja, mut huoneet oli vahan paremmat kun kahtena edellisena yona. Ja hienointa kaikessa oli oma suihku. Tosin ei lamminta vetta, mutta oma suihku kuitenkin. Pienena sivuhuomautuksena ei olla saatu lamminta suihkua kohta reiluun viikkoon. Suihkuuntumisen jalkeen paukittiin kirjakaupoille, ja vahna englanninkielinen sotaromaani loys tiensa meikan kateen. Markus kaappas itelleen hyllysta Juoppohullun paivakirajan. Itsensa sivistamis yrityksen jalkeen suunnattiin kohti kylan keskustaa ja loydettiin valtava ostoskeskus. Aitona homona olin aivan hakeltynyt kenkien paljoudesta, ja pakkohan sielta oli ostaa yhet ylihintaset sandaalit. Vakuutuin niin kovin myyntipuheesta, kun myyja kertoi etta " Its real pepsi shoes ". Pakkohan ne oli ostaa.

Tanaan ollaan yritetty tappaa aikaa netteilemalla ja lukemalla eilisia ostoksia. Tanaan ois tarkotus lahtee iltajunalla kohti Kualalumpuria. Liputhan menee meitin piikkiin eilisen vedon johdosta. Kateltiin syodessa Turistas nimista leffaa, ja yks aija heratti kummankin kiinostuksen. Naytti helvetin tutulta ja pistettiin junalippu petsiks siita kuka se on. Allekirjoittanut vaitti etta se on Jonny Knoxville. Vituikshan se meni. Kyseinen runkkari jonka johdosta havisin useita Rigitteja onkin Las Vegasin Danny McCoy. No tyhmasta paasta karsii ohut lompakko.

Georgetownissa ei juurikaan oo tekemista, ryyppaaminen on kai se juttu miks tanne kannattaa tulla. Tai sita kaikki muuta nayttaa tekevan. Mahtavia burgereita loytyy China Townista yhelta katu myyjalta. Jos sattuu oleen lapikulkumatkalla kannattaa maistaa. Toivotaan etta Kualalumpurissa on muutakin kun Petronals tower. Kaikkee hankaloittaa taa valutan muuttuminen kun ei oikeen hahmota mika on kallista ja mika halpaa. Kessua taalla malesiassa ei ainakaan kannata polttaa, se kun on suhteessa esim. ruokaan helvetin kallista. Vituttaa kun apassia kamerassa on paskana virtanappi, seka menu nappi ja nuolinappaimet. Tarkottaa siis sita etta kameran kylla saa paalle sillon tallon, ja koneeseen kytkettaessa se antaa vaihtoehdot etta pystyis katseleen kuvia! Mutta sitten se vitun menu nappi alkaa vittuileen, kun sita ei pysty painamaan niin enhan mina sitten pysty valitsemaan etta use sita perkeleen pc:ta.

Vastaantuliljoiden kaistalla on vittumaista luistella...

Ao Nang - Tonsai - Phi Phi tonsai - joku - Runtee Bay - Krabi

Pikku hetki taas vierahtany. Eli Krabilla oleskeltiin ensin pari paivaa jonkin asteisella paa rannalla nimelta Ao Nang. Kaytiin heittaan neljan saaren snorklailu reissu joka oli ihan ok. Vanhan oli kiireen tuntua koko ajan, mutta ei sellasii fisuja juurikaan suomessa tuu nahtya. Ao Nangilta siiryttiin sitten eteenpain rannalle nimelta Tonsai beach. Tonsai oli allekirjoittaneelle taydellinen paratiisi. Ranta ei oo mikaan erityisen hienon nakonen, joten rantalomaa ei kannata sijottaa Tonsaille. Tonsailla paasetti on kiipeily. Rannan ympari kiertaa toinen toistaan siistimpia kallioita, jotka varmaan on eri vaikeusasteissa. 800 batia ois maksanu alottelevalle urpolle varusteet ja opetus seka pari seinaa kiipeemista. Sen jalkeen ois pitany pystyy ite lahtee seinille, ja vaikka vuokraan rojut kyseiseta firmasta. Vahan jai vituttamaan ettei sitten tullu kiivettya, mut kun kotiin paasee niin taa apina alkaa harrastaan tota kiipeilyy tosissaan. Ilta meiningit tonsailla on sellasta asiallista loikoilua rannan reggae baareissa. Niista loytyy kaikille poltettavaa ja jos jonkinlaista sienisheikkia janon yllattaessa. Rannalla on myos tulishouta ja muuta vinkeeta katottavaa. Saksalaisia samsoniteja nakee aika vahan yleensa porukka on nuorta ja joko tullu kiipeen tai sukeltaan. Ao Nangille ei kannata jaaha vaan suoraan paukkia kohti Tonsaita.

Tonsailta napattiin sitten iso paatti alle ja lahettiin kohti Phi Phin saarta. Kyyti lahti Raileylta, ja kesti tollasen reilun tunnin. Hintaa matkalle tuli 340 batia. PP:lla rantauduttiin myoskin tonsai nimiselle rannalle ja vieteltiin pari paivaa sascha GH:ssa. Paikan pitaja Sascha (kai) on asiallinen jamaica tukkanen aija joka puhuu yllattavan hyvaa lontoota. Majostus on ihan ok hintanen ja jatkan juttuja on mukava kuunella. Mies kertoo olleensa ensimmaisen kerran PP:lla jo 25 vuotta sitten. PP:lla hyomittiin myos snorklaileen, ja taalla oli paremmat mestat. Kaloja oli enemman ja korallitkin varikkaampii. Ainoona miinuksena tossa vesielamassa on sellaset vitun pienet kalat jotka tulee naykkimaan ja se tekee yllattavan kipeeta. Tavattiin myos mestoilla meidan trekki kaverit Chian Maista. Tanskalaiset Kathrina ja Henrik, seka tietysti wicked wicked Jack The Ladi suoraan Lontoosta. Silla aikaa kun me oltiin kierretty laosia, porukka oli kayny sukeltaan Fidjilla ja vietelly jo viikon taalla PP:lla. Henrikkia oli yrittany vakisinmaata joku lady boy ja aussi nimelta Luis oli saanu turpaan seka Henrikkia heitetty tiilenpalasella selkaan. Onneks meidan reissu ei oo yhta tapahtumarikas.

Kaljat niitten kanssa ja tietysti ne lahti eteneen etta wicked wicked its a party. Me paukittiin kiltteina poikina nukkuun ja oottaan huomista paivaa. Seuraava paiva menikin sitten pitkin rantakallioita, ja saavutiin jollekkin rannalle jonka nimesta ei oo mitaan tietoo. Rannalla oli pari kuppilaa ja muutama Bungalowi kyla. Jaatiin siihen yheks yoks ja seuraavana aamuna jatkettiin matkaa. Puoltoista tuntia takana ja kallioden repimia haavoja jaloissa tormattiin Runtee Bayhin. Rannalta loyty yks baari, ja jokunen Bungalowi. Mesta on erittai asiallinen se mika vainoo naita pienempia rantoja on 7/11:n puuttuminen, koska ainoot kaljat mita saat on ravintola hinnoissa. Toisaalta jos haluu jarkata isomman possen rantabalut, voi vuokrata veneen jolla ne kay hakemassa tonsailta. Ravintola on ihan ok hinnoissa eika asuminenkaan maksanu kun 350 batia yo. Henkilokunta on tosi ystavallista ja vielapa puhuu loistavaa englantia. Paikan emanta kertoi myos kayneensa viime syyskuussa suomessa ja osas heittaa ainakin aamutuimaan etta huomenta. Nyt alkaa lahto PP:lta lahestya. Huomenna paatilla suoraan Krabille ja sielta Hat Yaihin josta busilla Malesiaan hakemaan lisaa leimaa. Sen jalkeen Kohti Koh Pangaania ja full moon myllytys paalle! Jos jotain valitettavaa pitaa tasta Krabista sanoo niin se on noi ruotsalaiset. Niita on niin paljon etten oo elaissani nahny niin montaa. Plussana on tietysti se et naiset on kuitenkin yleensa paremman nakosii mita kotosuomen perus mirkut. Hivenen myos syo tuo kameran pragailu. Muutama nappi ei toimi kai sekin homo on itteensa vetany vetta.

Taalla Aarne Tamminen Woshington

Krabi!

Viimeinkin Hua Hini jai taakse, ja suunnattiin kohti Krabin kristallinkirkkaita vesia. Hua Hinissa ryysittiin viela paikalliselle vaatturille, joka vaitti kiven kovaa nimekseen Hugo Boss ja ties kertoa etta taka huoneessa istuskelee myos kaveri nimelta Giorgio Armani. Pakkohan miesta oli uskoo ja pistaa puvut tuleen. Hinta oli melkosen korkee 7000 batia eli 145 euroo. Eipa jaksettu tingata tai isommin kierrella. Hugolta loyty nopeesti hyva malli, ja asiointikin oli helppoo suomen kielella. Ei tarvinnu muuta kun sanoo etta liivi, takki ja housut valkosena, ja musta kauluspaita. Ukko kysy viela etta lyhyt vai pitka :D

Illalla 9 aikaan paastiin bussiin, ja aamulla 6 aikoihin saavuttiin perille Krabin bussiasemmalle. Siita kiulun kyytiin ja Ao Nangille ( ei kiinosta jos kirjotin taas vaarin ) hintaa tuli 50 batia. Markus jai nukkuun huoneeseen, itella oli pakko paasta syomaan ja lukeen galtsusta kommentit. Kiitti vitusti kaikille niita oli yks! Tanaan ois tarkotus tiedustella vahan noita snorklaus reissuja, ja huomenna murtokaskyn saattelemana hyokkia snorklaamaan. Sit voiskin oikeestaan suoria pois taalata jonnekkin toiselle rannalle. Phi Phin ( joo vittu tiedetaan ) saarelle pitais paukkia myos melko akkia, koska passeissa on sita leimaa vaan 15 paivaan. Vitut me minnekkaan burmaan mennaan, vaan suunnitelmissa oiskin nyt siirtya Malesian puolelle kikkailemaan muutamaks paivaks etta saadaan taas leimat kuntoon. Sielta sitten johonkin mitaan sanomattomiin Full Moon Partyihin Pangaanille ( enta sitten... ) ja edelleen Taoo (joo joo...) kohti ja vahan lisaa sukeltelua.

Eipa tassa, ritari assa

Duo tremolo

Viikko takana hua hinissa, pikku kaljapaissaan joka ilta. Taalla meininki on aitoo! Ei turhia natiiveja sotkemassa meininkia, Hiltonin ranta taynna perheita ja pukukaupoissakin voit asioda sujuvasti suomenkielella. Ei siis kulu liikaa aikaa tinkaamiseenkaan kun hinnat on suoraan euroissa. Hilttonin rantabaareissa onnistuu myos kaljan tilaaminen rakkaalla kotikielella...

Jos haluu loytaa niita paikallisia, on taalla myos muutama paikka. Paatien varresta loytyy Old West niminen pikku kapakka, jossa soittaa joka ilta live bandi. Taa bandi on kyl allekirjottaneen mielesta thaikkujen paras house bandi. Kaljahan on tietysti taalla sita perus 120 batia pullo, eli hirveessa riistohinnassa, mut kannattaa vierailla.

Toinen mesta mihin edellispaivan moottoripyoratiedustelun jalkeen tormattiin oli Style club & karaoke. Paikka on samanlaista mahtavaa myllytys areena kun vientienissa. Tytot on kyl vahan pidattyvaisempia, ja joukossa saattaa olla taas muutama huora, mutta ei niista kannata valittaa. Tai sitten voi sopia hinnan etukateen, niin ei tuu ongelmia aamulla. Jos on oma muija mukana, niin kannattaa siltikin kayda edes tsekkaamassa tanssitytot.

Viisumeissa on jalella leimaa 15 paivaan ens kuuta, joten kohta Hua Hin jaa taakse ja lahetaan Krabin rannoille. Nyt vituttaa kun apassia! Jotain vitun Brittikersoja nettikahvila taynna ja ne vetaa hikikarpalot ohimoilla CS:saa. Hirvee huuto paalla koko ajan et dont shoot me. Vittu vedan ne kohta hirteen. No positiivista on noi (kai?) Ruotsalaiset natit daamit tossa vieressa. Ja tietysti se et nrj:n nettiradio paukuttaa suomen listahitteja jatkuvalla syotolla.

Nahaan jossain muualla

Sawadekha! (ja kielipoliisit voi pitaa turpansa kiinni)

VIIMEINKIN Pattayan huoraparatiisi jai taakse, ja matka kohti Bangkokkia alko. Bussissa jokotettiin kolmisen tuntia, ja suoraan Hua Hiniin vievaan bussiin Bangkokissa. Tien paalle ja viimein noin klo 20.00 oli lansirintamalla hiljaista. Akkia takas normaaliin nuudelit ja kana ruokavalioon, ja syonnin jalkeen lahettiinkin ettimaan tuk tukilla markuksen porukoitten kotoa.

Pedit oli mahtavasti valmiina kun tultiin, ja ruokaakin tarjolla, mutta just oltiin syoty. Pari paivaa ollaan nyt lotkotelty, ja ajeltu kylilla skootterilla. Viikonloppuun asti vietellaan ainakin taalla ja ehka sitten kohti krabia. Tanaan kaytiin myos kyttailemassa sielunveljia apinavuorella. Niilla oli asiat hyvin myos paljon ihmisia jotka niinta ruokki ja tuijjotti. Itesta tuntuu hyvin usein samalta. Se siita sitten... ei saa liiteltya kuvia eika juttukaan luista. Hajotkaa pakkaseen!

I was back in Saigon, warm breeze of morning wind rushed trough my lungs and filled my nose whit familiar smell. It was Viet Cong soldier who was...

No niin tullu siis lueskeltua vahan vietnamin sodasta kertovia kirjoja, mutta jatketaan kuitenkin siita mihinka jaatiin. Vientian jai taakse ja paukittiin yota myoten Paksein kaupunkiin, jossa vietettiin 2 paivaa. Paksei on lahinna lapikulku kaupunki Laosin ja Thaimaan rajalla, silla lyotiin korttia ja meiti voitti valtavia kasoja monopolirahaa. Loppu illasta kaikki voitetut rahat olikin sitten havitty.

Pakseista suunnattiin kohti 4000 islands nimista paikkaa, saarelle nimelta Don Det joka sattukin olemaan melkomoinen paratiisi. Majotus ensimmaiseks yoks saatiin paatahuimaavaan 1 $ hintaa per huone. Jostain kumman syysta lahettiin siita meneen kohti viereista saarta nimelta Don Khon jossa kaikki olikin sitten kalliimpaa, netti makso 1500 kipia minuutti. Siina siis syy ettei olla paivitelty blogia, saari oli vahan rauhallisempi, joten paratiisi sekin. Toisena paivana Don Khonilla vuokrattiin fillarit ja lahettiin paukkiin ympari saarta. Nahtiin vitun makeita vesiputouksia ja loydettiin viimein kaikkia himottanut uimaranta. Mieletonta kultahile hiekkaa ja siita suoraan Mekongiin. Ranta oli akkisyva joten kaveri kontalleen harjanteen reunaan ja takaperinvoltteja mahtavan lampimaan veteen. Illalla vietettiin laksiaisia, koska mina ja Markus suunnataan takas Thaimaaseen ja Miika, Antti ja Kalle taas lahtevat kohti Kambotsaa. Aamu valkeni ja pojat suuntas meidan mukana takasin Don Detille josta meidan kyyti kohti mannerta ja Thaimaata lahti. Nopeesti sipastiin turpaan kanaleivat, vittuiltiin viela viimesen kerran toisillemme ja sitten hypittiin paattiin.

Kahden aikaan paastiin Pakseihin, jossa tunnin oottelu ja bussi kohti Thaimaan puolella olevaa Oubon Rachantania ( tai jotain sinne pain, lue kartasta oikee nimi jos kiinnostaa vitun britti! ). Bussi lopetti jurruuttamisensa noin kuuden maissa, ja suoraan bussiasemmalta hyokattiin tuk tukin kyydilla juna-asemmalle, ruuat naamaan ja lippuja ostamaan. Yhtaan nukkumapaikkaa ei ollu vapaana, ainoastaan kovia 3 luokan penkkeja. Bangkokkiin oli paastava, joten liput kouraan ja helvetillinen 12 tuntia sai luvan alkaa. Aamulla 7.30 tyynenmeren aikaa oltiin Bangkokissa ja suoraan oottelemaan etta MBK( eli siis helvetillisen iso ja halpa (kai) ostari jossa on kaikkee mahollista, purkka piimaa ja peramoottoreita) aukee. Makkari aukes 9.00 Joten sinne syomaan, 1kk Kanan ja riisin jalkeen juusto burgerit maistu aika hyvalle. 10.00 MBK: n ovet ravahti auki ja paukittiin sinne vessaan siistimaan ittemme. Hampaat pestiin ja vahan kainaloon suihketta ja shoppaamaan. Vahan myllytys kuteita, uusia kenkia jalkaan, ja bussilla kohti Pattayaa.

Pattayalle saavuttiin noin 7 illalla. Kusipaa bussikuski heivas meidat ulos aivan helvetissa ja jouduttiin taisteleen tunti etta paastiin viimein jonkin laisen sivistyksen pariin. Saatiin aivan rannan tuntumasta hotelli hintaan 240 batia yo, joka on varmaan tallasessa paikassa kelpo hinta. Nyt ollaan siis hirveita Britti ladeja, syyaan pelkastaan makkarilla ja kaytetaan valkosia kenkia. Eilen oli juomapaiva, onneks pystyttiin vaistamaan kaikki huorien hyokkaykset, niita on taalla muutama. Ite en tois tanna perhetta mukana, ainakaan emantaa. Taalla on hienoo kattoo sukupolvien valista kanssakaymista, kun isat tulee poikien kanssa huoriin. Taalta lahetaan kohti Ko Changia sukelteleen pois tasta maailman isoimmasta bordellista. Nyt on pakko lahtee seta makisen menuulla paranteleen itteensa.

... stalking me behind tree line. He had been there the whole day, just waiting for someone to walk that road. The road that connected those valleys.

Matkaan hopea!

Vientien, tuo rakas paamajakaupunkinmme, jossa olemme nuolleet haavojamme jo yli viikon ajan jaa nyt taakse. Meikalaisen peraaukko, markuksen kurkku ja muu retkikunta on nyt kunnossa. Hylkaamme taman JSP:na toimineen mahtavan kaupungin, ja suuntaamme kohti Pakseita ja 4000 saarta. Paatimme toimia siirtomaa loordeina, ja otta vip bussin joka on hivenen kalliimpi kuin tavallinen, mutta matka kestaa 5 tuntia vahemman.

Kohti paratiisia! Tai lainatakseni hyvaa ystavaani ja tyotoveriani Buzz Lightyearia: " Kohti aaretonta, ja sen yli "

Sairaskertomuksia

No niin nyt on sitten selvinny syy perseen vetisyyteen. Eilen oli pakko paukkia laakariin vahan kyselemaan etta mika on vikana kun ripulia jatkunu useita paivia. Nokkelana poikana paikallinen valskari nappas kouraansa ultraaanilaitteen, ja vilkuili hetken sisaelimia, kunnes totes etta maksahan se on hyvosen pojalla paskana. Kouraan kahta eri antibiottia ja vahan jotain antihistamiina. Niita vetelemalla viikon verran pitais paskantuleminen loppua ja muutenkin olo parantua. Viinaa eika kuumaa vetta saa nyt sitten viikkoon vetaa jotta hommat korjaantuu.

Oltiin siis jo melkein matkalla, kunnes aamutuimaan Markus mittas kuumeen ja mittari ties kertoa 37,9. Eli edelleenkin makaamme taalla Vientianissa, ehka huomenna tai ylihuomenna paastaan jo kohti rakasta thaimaata. Talla hetkella meikalainen jattaa juomapuuhat markukselle ainakin 2 seuraavaks viikoks. Taytyy myllyttaa Pattayalla selvinpain, mutta tuleepahan verratonta kuvamateriaalia. Tanaan kaytiin myos tutkailemassa Laosin historiaa paikallisessa museossa, siella huomattiin ettei taalla oo paljoo muuta ehitty teha kun sotia.

Viime paivat on ollu siis melko tylsia. Ollaan kayty keilaamassa, ja muuten aika onkin sitten menny GH:lla, sairastellessa. Oikeastaan viikon kohokohta on ollu se kun Miika lahti eilen kaymaan salilla ja sai paahansa tangon. Siita paikallinen sirra (eli tuk tuk) alle ja sairaalaa kohti. Mahtavaa palvelua saatiin siella kun Miikan otsaa oli tikkaamassa 4 laakaria ja 1 sairaanhoitaja. Taalla siis lotkotellaan ja potkotellaan kunnes retkikunta on taas taysissa ruumiin ja sielun voimissa.

Rokki kukkona

Pari paivaa railakasta juomista takana. Paikka on siis Vientian, Laosin paakaupunki. Elaman realiteetit on paukkinu pain naamaa tassa viimepaivina. Oon hoksannu sen ettei meitista tuu koskaan rokkitahtee, tan kahen paivan juomisen jalkeen on perse laskenu pelkkaa vetta 24 tuntia ja maha kramppaillee koko ajan. Eihan sita ikina kestais sillon juua koko rundin ajan. Taytyy siis keksia joku toinen ammatti.

Viina on ollu taalla vielakin halvempaa. Samainen viskipullo josta muualla ollaan pulitettu torkeat 10 000 kipia (70 senttia) maksaakin taalla 8 000 kipia. Baarit on myos vahan eritasosia. Nyt ollaan myllytetty hotellin baarilla jonne maksaa 30 000 sisaan, mutta se on ainut mesta joka on auki klo 2, ja paasylippua vastaan saa jopa yhen ilmasen kaljan! Hotellin baarin paras puoli on se, etta jokainen valkonen mies saa olla yhden illan Ville Valona. Ovista kun paukit sisaan niin normaalisti kahesta kolmeen A luokan naarasta iskeen kiinni, joista sitten ite saat valkkailla kenet otat. Tytot ei oo huoria, ne on vaan kattonu liikaa sinkkuelamaa.

Massiivinen kuumotus peraaukkon ymparilla alkaa jo hellittaa, ja jos hyvin kay, huomenna uskaltaa lahtea kokeilemaan bussin penkkeja. Tanaan pyykit pesuun, viimeinen ilta poikien kanssa ja huomenna Pattayalle myllyttaan.

PS. Kaiken laisista kirjotusvirheista on sitten turha vittuilla.

Ruoka arvostelu

Tama tulee sitten olemaan ainoa lajissaan!

Vang Viennin kauniilla paakadulla sijaitsee viihtyisa Falony Paddles Pizza Adventure. Paikka on sisustukseltaan viihtyisa makuloossi tyyppinen rafla, joka on auki joka paiva aina klo 2 asti. Musiikkina soi Jamaicalainen reggae tai muu possypaita houkuttava renkutus. Ruoka ei ole paikan parasta antia, FPPA keskittyy enemman juomapuoleen ja erityisesti paikan Special Menu on tutustumisen arvoinen. Vasynytta kulkijaa saattaa piristaa kummasti esimerkiksi Magic mushroom Pizza tai vaikka happy garlig bred. Jos siis satut raskaan tuubing paivan jalkeen mestoille, kannattaa kruunata ilta FPPA:n erikois herkuilla.

Nahkaa palamaan!

JESS! Laos ei enaa vaikutakkaan niin paskalta maalta! Maanantai meni juodessa paikallisessa kuppilassa ja voi veljet sentaan sita oltiin paissaan. Loppu yo meni rattosasti vessanponttoa rakastaessa, Markus vasemmalla mina oikealla puolella. Suurin osa baareista taalla Vang Vienissa on mahtavia makuu baareja. Tilaat kaljan tai normisti pelkan amparin jossa on jaita, ja tuot omat juomat mukana baariin. Sitten sotkut mukiin ja lohoamaan omaan karsinaan. Siina sita sitten pystyy jauhamaan paskaa keskenaan tai muitten reissaajien kanssa.

Tiistai aamu valkeni, liian kirkkaana. Kuitenkin jo 9 oltiin ulos huoneesta ja matkalla kohti toista hostellia. Reput sinne ja kohti edellisiltana varattua tuubingia. Reissu oli aivan mahtava!!! Alotettiin lilluminen joskus 11.30, pysahhyttiin luolassa ja vahan syotiin. Sitten jatkettiin taas lillumista. Kokonaisuudessaan reitti oli 17 km pitka ja valista aina pysahhyttiin hyppimaan vaijereilla veteen tai juomaan kaljaa rantabaariin. Rantabaareja ja muita turisteja alko nakymaan oikeestaan vasta viimesella kolmanneksella reissusta. Vaijjerilla veteen hyppiminen on tietenkin jokaisen brassari tartsanin unelma ja sita saa teha niin paljon kun haluaa! Hirveena amatoorina meiti tietenkin rikko renkaan. Markus kuvas ja koitin muka ammattilaisena kertoo asioista, kunnes tormasin paikalliseen puuhun jonka lehdet vaikutti lahinna nuppineuloilta. Renkaasta ilmat pois ja pari kilsaa kanootissa kunnes joku jamppa kuletti turistiurpolle uuden renkaan hyndailla.

Ilta meni rattosasti katellessa poikien juontia. Ite oli viela niin kuollu edellisesta illasta ettei happa maistunu. Kaikista parhaat bileet loyty taaskin paikallisten huomasta. Kaveri joka piti tuubing mestaa kuttu meidat siihen juomaan pojat kanto viskia joka maksaa 10 000 kippia pullo ( eli 70 euro senttia ) poytaan ja paikalliset hoiti jaat ja lantringit. Lantringit makso todennakosesti enemman kun viina. Meidan yon sankari antti vaanti vahan katta paikallisten kanssa ja hurmas silla pari paikallista tyttoo. Mieshan tottakai paasi niitten hostellille, mutta yon pikkutunteina herattiin siihen etta se kolkutteli meidan ovee omansa sijasta.

Nyt vietellaan levytyspaivaa. Aamulla syotiin hyvin ja tasta painellaan rannalle riippumattojen kanssa. Kaikilla on iho karventyny tuubingin takia joten toivottavasti ei aurinko paista. Huomenna kohti Vientienia ja takas thaimaaseen

Karavaanari, karavaanari on kaikkien kaveri...

Mutkaa matkaan

Luang prapangissa meisinki oli katossa. Siella sita ryypattiin ja paineltiin paikalliselle keilaradalle kannissa kaatoja tekemaan. Selkeaa kuvaa koko illasta ei ole, vaikka olemmekin parhaamme mukaan yrittaneet koota kaikkien muistikuvia. Alotettiin siella myos uusi kulttuuri, porras ryyppaaminen. Siina kun oltiin juotu samoilla portailla pari paivaa, niin muutkin turistit alko pitaa paikasta ja kokoontumaan iltaisin siihen. Pystyykohan tota suojaamaan patentilla?

Suunnitelmat muuttukin hivenen. Paatettiin paukkia Vang viengiin pariks paivaks. Kaupunki on joen rannalla ja huomenna lahetaan tuubingille. Eli lasketellaan 12 km jokee pitkin traktorin renkaan sisakumilla. Paikka vaikuttaa naina alkuusa aika helvetilta. Asuminen on kylla halvempaa, kun edellisessa mestassa mutta taalla on jotain saksalaisia turistiperheita reissussa...

Toivottavasti huominen tuo tullessaan jotain mahtavaa, koska viela skeptisyys vaivaa mielta. Palaillaan taas jahka on jotain kerrottavaa.

Sadeta vaan...

No ei nyt sentaan. Sateli eilen ja vahan tana aamuna. Talla hetkelle hurmataan naisia Oudomsaissa, mutta ei pitkaan. Kaupunki toimii meille vaan pit stoppina, tasta lahetaan parin tunnin paasta kohti lungprapangia. Sen pitais olla jonkin asteen back backker helvetti, jossa meidan kaltaset britti urpot voi karjua wicked, wicked it's a party!

No tuskin kuitenkaan niin alas vajotaan. Oudomsaissa on tahan mennessa parhaat matot. Kaytiin eilen syopottelemassa paikassa nimelta soupsalon(g?) tai jotain vastaavaa. Tilasin ensimmaisen kerran lankkari ruokaa ja jumaleissons etta oli hyva pihvi! Meininkia hairitsi vaan 4 kateellista ruokailukaveria, jotka toivo joka suupalalla malariaa meikalle. Paikka on todellakin vierailemisen arvonen, ruokaa kylla saa oottaan melkein tunnin oli kyse vaikka patongista, mutta se kannattaa.

Tietenkin ruuan paalla vaadittiin vahan kaljaa ja lahettiin ettiin paikallista onnelaa. No mita saataa kayda? Loydetaan tietysti kaupungin paras salaatti poyta, local Blue oyster. Kaks baaria ja tietysti me mennaa homo baariin. Tarjoilian avauslaini kaljojen tilauksen jalkeen oli: Ou we are so lucky to have so many handsome boys. Katotaan tarkemmin niin baarissahan on kaks she malee ja kolme ehka oikeesti tyttoo. Loput onkin sitten miehia ja viiden minuutin istuskelun jalken ne alkaa tuleen meidan poytaan. Pari siina kavi vahan onneensa kokeilemassa, mutta Antti pelasti meijat kertomalla etta tykataan tytoista. Markusta sitten luultiin tottakai tytoksi, niinhan kavi jo Chiang maissa kun ne osotteli markusta ja totes etta Lady boy!

Tanaan se suunnitteli leikkaavansa tukkansa, mutta saa naha. Luangprapangissa vietellaan pari paivaa ja sitten kohti Vientienia, Laosin paakaupunkia. Sielta ylitte takas Thaimaaseen....

Nakyyyyyyyyyyyyyyyyyyy

Laos

Morjenstas taas!

Menny tovi kun ei olla oikeen pysytty paikoillaan, niin kirjotteleminenkin on ollu hankalaa. Talla hetkella pyoritaan pohjois Laosissa. Chiang Maista tultiin bussilla Chiang raihin. Jos siella kay kannattaa napata huone GH Orcihds nimisesta paikasta. Melko keskella kylaa ja huone on tahan mennessa ollu paras kaikista! Ihan kun olis hotellissa ja huone makso 100 b per perse. Chian Raissa oltiin vaan yks yo ja sen jalkeen paukittiin kohti Chiang Kongia, Thaimaan ja Laosin valilselle rajalle.

Ghiang Kongista veettiin laosin puolelle joen yli. Passintarkastuksessa meijan 2kk Thaimaan viisumit pollahti ilmaan koska ne oli vaan yhella maahantulolla. Vastoinkaymiset alkokin sitten Laosin puolella. Meidan piti saaha ilmasiks 15 paivaa, mutta tullimies intti vastaan et tarvitaan 30 paivan viisumi joka maksaa 30 usd:ta. Ihan niin kun se tietais jotain asioista, muka joku rajavartia! No eihan meilla oo rahasta kiinni joten massit kouraan ja menoks. Kaytiin vetaan paikalliset lihakeitot huiviin ja paukittiin bussiasemmalle, kattoon monelta linkki lahtee. Paastaan mestoille niin viimesin linkki on lahteny klo 12.30 ja kello on jotain 17. Asemmalla notkuu jotain aijia joilla on mini bussit, ja ne sanoo et 2000 b Luang nam tahiin. Hetken toisiamme tuijoteltuamme paatamme ottaa kyydin vaikka se onkin vitun kallis.

Nyt ollaan toista paivaa Luang nam tahissa. Ensimmaisen yon GH oli vitun huono, hamahakkeja ja torakoita ympari huonetta. Tanaan kaytiin kappaileen ja loydettiin 10 000 kippia (paikallinen massi eli valuutta) halvemalla paljon parempi mesta nimelta Phaykham. 10 000 kippia on noin 1 usd. Tanaan otettiin myos alle muutakin kun jalat. Vuokrattiin (kai) 100cc, nelitahti, puoliautomaatti skootterit ja lahettiin puottaan kohti kauntri saidia. Maisemat oli melko siisteija ja tiella tuskin liikennetta. Mahtava tapa kaya porraan lahikylissa ja naha paikallisia farmareita! Valista tuntu vahan hullullta tyontaa meneen ilman kyparaa, mutta vauhti korvaa virheet! Ite sain huipuiks 95 km/h!!

Huomenna puol ysi lahtee linkki johonkin hankalasti kirjotettavaan kaupunkiin, kohti kaakkoa. Tanaan viela viimeset beer laot huiviin ja sit matka jatkuu. Ens kuun puolessa valissa pitais olla pois Laosista, takas tutussa ja turvallisessa Thaimaassa. Laos vaikuttaa ainakin viela paskalta maalta, tosin askonen skootteri kiesailu nosti retkikunnan mielialaa. Talla hetkella huolestuttaa Mr. cow:n kohtalo. Jatka vittuuntu meihin ja lahti paukkimaan kohti Pattayaa. Sano et laosissa sataa nou thanks. Ehka meidan tiet viela yhtyy loppu matkasta. Ellei Cow haksahha naimisiin jonkun paikallisen kanssa.

Nakyy taas joskus

welcome to the jungle!

Jeah! Chiang Maissa vietetyn paivan jalkeen veettiin tennarit kireelle ja paukittiin kohti viidakkoo. Ekalla pitstopilla tutustuttiin Madventuresista tuttuihin matoihin ja muihin oppiaisiin, ei mitaan erikoisia, syo tollasena valipalana mielellaan. Pitstopin jalkeen ajeltiin viela 1,5 tuntia, ennen kun hylattiin auto ja syotiin.

Ensimaisena paivana kaveltiin pari tuntia ja jaatiin lojumaan johonkin pikkukylaan keskelle viidakoo. Ilallalla sopat naamaan ja opas soitteli kitaraa, juotiin muutama changi, vahan paikallista viskia ja katottiin kun opas rampytteli kitaraa. Paikallisen kylan lapset naytti paikallisia tansseja ja me opetettiin niille paa, olkapaat, peppu, polvet, varpaat.

Toinen paiva ja kavelya oli 5 tuntia. Ratsastettiin norsuilla, ja kaytiin simmaileen vesiputouksessa! Oli melko yyberii!!! Paiva oli siis syyskuun 22 ja meikan synttarit. Opas kun sai kuulla asiasta se lavaytti poytaan pannarit ja popkornia, joku orpo jatka naytti kortti ja narutemppuja. Loppuilta kulukin sitten erilaisia seuraleikkeja leikkiessa ja tottkai changia maistellessa.

Kolmantena paivana kavelya oli taas 1,5 tuntia ja loppureissu mentiin bambulautoilla pitkin jokea. Valilla pysahhyttiin syomaan suoraan tuoretta greippia, tai jotain vastaavaa hedelmaa. Isompia vammoja ei kai kukaan saanu. Reissu on ihan ok, rahalle saa vastinetta ja suunnilleen jokainen samsonite turisti jaksaa reissun heittaa. Reissun hinta ruokineen ja majotuksineen oli 1900 b:ta, eli noin 40 e. Miinuksena oli se et reissussa oli yks vitun britti ladi, joka luukutti kajareista listateknoo joka ilta. Polkuja pitkin pystyy kyl varmaan kaveleen ilmankin opasta, mutta saattaa tulla purruksi, tai eksyy ansotetulle polulle joten...

Taa ilta vietetaan Chiang Maissa, changia yhet pullot ja aikasin nukkumaan. Huomenna Lahetaan paikallisella bussilla kohti Chian Raita. Siella mahollisesti levytellaan pari paivaa, ja siita kohti laosin rajaa. Hintaa tulee linkille 66 b:ta eli 1, 2 e Laosiin saadaan 15 paivan viisumit, sit takas thaikkuihin ja uusia suunnitelmia. Nahaan tai sit ei...

VAMOS!

Toinen paiva bankokissa suttaantu kiroillessa ja suomen konsulaattia ettiessa... jota ei siis loytyny! Pikku vinkki kaikille kotikokeille siella suomessa. Jos haluatte avata tilin Thaimaalaiseen pankkiin tulee sita varten olla joku suostumus suurlahetystosta. Kannattaa hoitaa siis ennen matkaa, pelkalla turistiviisumilla ei paljoo tileja availla.


19.9 kirjauduttiin ulos hotellista, ja tavattiin kolmen kopla tuttuja. Paukittiin suoraan Lumpini parkkiin suunnittelemaan jatkoo. Pojat paas suoraan, meilta tuhraantu normaalin 100b sijasta 180 kun tuk tuki aija ei osannukkaan sinne ja jouduttiin lopulta otaan taksi. Suunnittelun tuloksena paatetettiin lahtea pojoseen, kohti chiang maita, ja sielta edelleen Laosiin. Tiukan taktiikkapalaverin jalkeen suunnattiin Kao san roadille taydentamaan varustusta. Mukaan tarttu housuja ja riippumatto. Ei varmastikkaan halvin paikka, mutta edullisempaa kun keskustass. Miinuksena jarjettomasti lankkareita, joita China Townissa ei juurikaan nakyny.


Olusten jalkeen napattiin turistibussi kohti Chian maita. Makso VITUSTI, melkein 7 euroo. Matka kesti 12 tuntia, ja aamulla 6 oltiin perilla. Talla hetkella olo on vitun hyva! Ulkona satelee, mutta Bangkokin poly, paska ja melu on tiessaan. Huomenna lahetaan johonkin vuoristokyla vaellukselle hintaa tuli 1900b ja hetken lueskelun jalkeen huomattiin etta ite liikkumalla oltais paasty max 1000b. No onpahan ainakin opas matkassa. Juuri syoty lounas kiertaa mahassa, mennaan kaljalle. Moi


Saatiin ikuistettua Lumpinissa meijan urhea matkakumppani Mr. Cow

Bankok Bankok, vai miten se biisi meni

No niin rakkaat karvakorvat!

Saavuttiin Bankokin lentokentalle ja ensimmainen lankkari johon tormattiin oli Koskisen Sedu. Koko lentomatka meni vituilleen koska jouduin sellasen seksituristin viereen joka veti hirveet tumut, selitti huorista ja sammu. Koko yon se matti mua kyynerpailla kylkiin joten nukuin 2 tuntia.

Sama seksiturismi hardelli jatku kun paastiin ulos flygarista. Heti oli mersutakkisia jatkia vastassa nippu huoria. Kyseltiin taksia Bankokin keskustaan niin aijat huutaa 900 batia. Valtettiin ansa ja mentiin bussilla, makso 150. Bankokissa erehhyttiin hyvaan tuk tuk tarjoukseen ja kuulema 20 batii kiertoajelu. Ensin se vei meijat kyseleen hotellia ja kaikki nistit sano ettei alle 1200 yo. Sattumien kautta saatiin 550 yo aamiaisen kanssa chinatownista. Sit tuk tuki ajo meijat pukukauppaan kaverinsa pakeille. Ei ostettu pukuu niin hinta pompsahti 140 batiin.

Kaupunki on vitun paskanen ja kallis, taalta on paastava akkia pois! jos tuuri kay ollaan ulkona jo torstaina, mut kuitenkin akkia. Nyt shoppaan jotain releita ettei haudu hengilta.

Paivan vinkki: Ala luota ystavalliseen tuk tuk mieheen, minimoi liikkuminen lentokoneessa verryttely on homojen hommaa.

base camp +1

Pelon ja kaihon sekaiset tunteet myllertävät kiveksissä. Tunninpäästä joudumme jättämään rakkaan D36. Tuo talo josta on tullut koti, huutaa kohta tyhjyyttä.. Toivottavasti edes Teemu jää. Tripin alkutaival taittuu punaisen paholaisen kyydissä, määränpäänä koto suomen pääkaupunki Tsadi.

Retkikuntamme on nyt voittanut kaikki vastoinkäymiset joten matka voi siis alkaa. Pakkailun tohinassa joukkoomme on salaa luikerrellut kolmas jäsen. Tuo peloton mustapilkukas, tundran piiskaama körmy tottelee nimeä Mr. Cow.. Nimiongelma vaivaa meitä edelleen, joten Helsingissä pitää ottaa muutama neuvoa antava.

Hyvästi Pieksämäki! Hyvästi D36! Hyvästi kulmasohva!

Kitara, taivas ja tähdet

Whooa!
Markuksen viimeinen duunipäivä näki viimeinkin päivänvalon! Tuo puolivuotta kestänyt telemarkkinointiura näki viimeisen naulan arkussa. Nyt poikamme on jälleen vapaa töiden rasituksesta ja mahdollisuus kaljanjuontii aukeaa.


Kuinka ollakkaan reissumme valmistelut eivät ole edenneet yhtään. Tänään keskitytään kaljan juontiin hyvien ystävien seurassa ja suunnitellaan tulevia hautajaisia. Huominen on todennäköisesti myös yhtä tyhjä päivä. Markus tosin uhkaa hoitavansa huomenna asioita, mutta se jää nähtäväksi. Kaikkein todennäköisimmin onnistumme kyhäämään eeppisen kiireen perjantaille jolloin hoidamme kaikki rästissä olevat tehtävät.

Kutina jalkovälissä alkaa helpottaa, kiitos tohtori Jaakkolan ilmiömäisten rohtojen. Markuksen peräaukko jatkaa omaa hiljaiseloaan. Painimme edelleen nimiongelman kanssa, ehdotuksia otetaan ilolla vastaan.

Matkakuumetta

Monen huonosti nukutun yön jälkeen oli tämäkin yö samanlainen. Lähtöön on enää 5 päivää ja jalat vievät jo koneeseen. Kuumotus jalkovälissä tuo pienen pikantin lisäaromin odotukseen. Loppuvalmistelut ovat käsillä, tarvike ja tehtävälistaa luetaan ja täydennetään armotta, jotain unohtuu kuitenkin.

Tärkeimmät asiat on tai pitäisi olla hoidossa. Passit, viisumit, lentoliput ja tietysti rahat. Kaiken mitä tänne unohtaa voi tietysti ostaa paikanpäältä. Kuumottavin dilemma lienee tällä hetkellä se millä helvetillä sitä eletään kun matka loppuu? Toisaalta kaikki on vielä hamassa tulevaisuudessa =)

Retkikuntamme on kohdannut vastoinkäymisiä jo base campissä. Meillä ei ole vielä nimeä, mutta toivomme sen löytyvän vielä ennen matkan loppua. Seuraava pitstoppi onkin Samin ja Sannin ihana koto aivan helsinki-vantaan läheisyydessä josta nuo tuliset siivet kiidättävät meidät 16 päivä klo 20.00 kohti auringon polttavia säteitä.